Maahanmuuttajien työllistyminen on tärkeää myös koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa ja jälleenrakennusvaiheessa

maahanmuuttajien työllistyminen -aiheisen Tempo-blogin kuvituskuva, jossa teksti "Migration is life".

Ennen koronakriisiä Varsinais-Suomen elinkeinoelämä kukoisti ja työntekijäpulasta kärsivät mm. rakennusala, kone- ja metalliala, sosiaali- ja terveysala, siivousala, jakelu- ja kuljetusala, ravintola-ala sekä maatalous- ja puutarha-ala. Työnvoimasta oli pulaa myös esimerkiksi tietoliikenteen ja tietotekniikan, puhelinmyynnin, vartioinnin, kotiavun sekä varhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen tehtävissä. (TEM 2020a.)

Koronapandemian takia tilanne muuttui ja elämme nyt vaikeassa poikkeustilanteessa. Elinkeinoelämän Keskusliiton selvityksen mukaan lähes joka viides yritys pelkää ajautuvansa konkurssiin. Lomautusjaksoja on jo yli 190 000 ja uusia työttömiä noin 20 000. Palvelusektori on kärsinyt koronakriisistä eniten, mutta esimerkiksi maataloudessa ja rakennusalalla on edelleen tarvetta työntekijöille. (EK 2020; TEM 2020b.)

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallitusneuvos Olli Soraisen mukaan Suomen lupajärjestelmää ei ole tehty poikkeusoloihin, joten ulkomaalaislaki kaipaa päivitystä, jotta työperusteisia oleskelulupia pystytään tarvittaessa jatkamaan tilapäisesti. (Teittinen 2020.) Poikkeustilanteesta huolimatta – tai juuri sen takia – on pyrittävä siihen, ettei kukaan joutuisi kohtuuttomaan tilanteeseen. Yhteistyötä, talkoohenkeä ja optimismia tarvitaan.

 

Katse tulevaisuuteen ja jälleenrakentamiseen

TEM:n maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen mukaan haastavasta tilanteesta huolimatta pitää yrittää katsoa eteenpäin. Hämäläisen mielestä esimerkiksi monet Talent Boost -toimenpideohjelman tavoitteista (kuten lyhyemmät oleskelulupaprosessit) ovat edelleen relevantteja. Talent Boost -ohjelma on pyrkinyt houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia Suomeen. Hämäläisen mukaan on syytä pohtia, miten saadaan myös Suomessa jo olevat kansainväliset osaajat paremmin työmarkkinoille. (Kunta.tv 2020; TEM 2020c.)
Hämäläisen mielestä holistisemman maahanmuuttopolitiikan sekä yritys- ja innovaatiopalvelujen kehittäminen on tärkeää jatkossakin. Hämäläisen mukaan maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota, samoin kuin osaamisen kehittämiseen, ammatillisten verkostojen vahvistamiseen ja mahdollisuuksiin työssä oppimiseen. Lisäksi monimuotoisuusosaamista tarvitaan rekrytoinnissa ja työelämässä muutenkin. (Kunta.tv 2020.)

Työministerin valtiosihteeri Ville Kopran mukaan selviytymistä koronakriisistä on vielä vaikea arvioida, mutta synkästä tilanteesta huolimatta pitää suunnitella myös jälleenrakennusvaihetta. Kopran mukaan maahanmuuttajien työllistämiseen tarvitaan jatkossakin erityistukea. Kaikki Suomessa oleva osaaminen on syytä hyödyntää. Parhaillaan kartoitetaan esimerkiksi mahdollisuuksia siirtyä alalta toiselle joustavammin. Koska kieli on avaintekijä työllistymiseen, Kopran mielestä ainakin oma ammattisanasto pitäisi yrittää ottaa haltuun. Maahanmuuttajien osaamiskeskustoiminta on vakiintumassa, sillä moniammatilliset ohjauspalvelut ovat tärkeitä maahanmuuttajien työllistymiselle ja kotoutumiselle. (Kunta.tv 2020.)

 

Turussa maahanmuuttajien työllistyminen keskeinen tavoite tulevassa työllistymisen kuntakokeilussa

Työllisyyden kuntakokeilussa maahanmuuttajat ovat iso osa asiakkaista ainakin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa. Turussa työllistymisen kuntakokeilu alkaa vuoden 2021 alussa ja Turun kaupunginjohtaja Minna Arve on nostanut maahanmuuttajien työllistymisen yhdeksi kuntakokeilun keskeisistä tavoitteista.

Työllisyydestä, maahanmuutosta ja hyvinvoinnista vastaavan palvelujohtaja Mika Helvan mukaan Turku pyrkii jatkossa mahdollisimman kokonaisvaltaiseen kotoutumisprosessiin ja nopeaan työllistymiseen. Turun kaupungin tavoitteena on, että asiakkaan tarpeet otettaisiin huomioon kokonaisuutena ja palvelut saisi saman katon alta. Turussa työllistymisen kuntakokeilusuunnitelmissa maahanmuuttajat on jaettu kolmeen ryhmään: 1. kotouttamislain piiriin kuuluvat uudet maahanmuuttajat, 2. vanhat asiakkaat ja 3. monialaista palvelua tarvitsevat TYP-asiakkaat. (Kunta.tv 2020.)

Helvan mukaan Turun Osaamiskeskuksessa on havaittu, että maahanmuuttajien työllistymisen haasteet liittyvät sekä maahanmuuttajiin että työnantajiin. Työllistymiseen ja verkostojen luomiseen tarvitaan omakielistä ohjausta, roolimalleja ja mentoreita sekä rohkaisua unelmointiin ja tukea tavoitteiden asettamiseen. Toisaalta myös työnantajat tarvitsevat tukea kansainvälisten osaajien löytämisessä, rekrytoinnissa ja monikulttuuristen työyhteisöjen rakentamisessa. Kaikessa tässä maahanmuuttajien omilla yhteisöillä voi olla suuri merkitys yhteistyökumppaneina. (Kunta.tv 2020.)

 

Tempo-hanke vastaa ajankohtaisiin haasteisiin

Helvan mukaan maahanmuuttajilla on usein palvelualan yrityksiä, jotka ovat koronakriisin suurimpia kärsijöitä, joten tietoa tukimahdollisuuksista tarvitaan (Kunta.tv 2020). Tempo-hanke teki heti huhtikuun 2020 alussa selkokielisen ja englanninkielisen yhteenvedon tukimuodoista yrittäjille koronakriisissä ja Turun Osaamiskeskuksen ohjaajat ovat kääntäneet sitä eri kielille. Tempo on tuottanut yrittäjien tukemiseksi myös videoituja ohjeistuksia ja tulossa on muutakin verkkovälitteistä toimintaa.

Tempo-hanke tekee tiivistä yhteistyötä Osaamiskeskuksen kanssa esimerkiksi järjestämällä henkilökohtaisia valmennuksia yrittäjyyttä suunnitteleville maahanmuuttajille. Valmennukset ovat jatkuneet verkon kautta koko kevään. Lisäksi Tempo tukee työnantajia monikulttuurisiin työyhteisöihin liittyvissä kysymyksissä.

Helvan mielestä ”ihminen on aidosti kotoutunut, kun hänellä on myös suomalaisia ystäviä” (Kunta.tv. 2020). Ulkomailla useita vuosia asuneena tiedän myös omakohtaisesti, kuinka tärkeää paikallisten tuttujen ja ystävien saaminen on uuteen maahan kotiutumisessa. Jokainen meistä voi halutessaan olla se paikallinen, joka kannustaa yrittämään ja muistuttaa, että tämäkin poikkeustilanne menee ohi ja parempia aikoja on tulossa. Siihen olemme pyrkineet myös Tempon verkkovalmennuksissa tänä koronakeväänä.

Teksti ja kuva: Laura Keihäs, FM, lehtori/projektikoordinaattori, Humak/Tempo-hanke


Lähteet:

Elinkeinoelämän keskusliitto 2020. EK:n koronakysely: Konkurssiaalto uhkaa, yrityksillä huoli suojavarusteista. Viitattu 7.5.2020. https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2020/04/01/ekn-koronakysely-konkurssiaalto-uhkaa-yrityksilla-huoli-suojavarusteista/

Kunta.tv. Työllisyystiistai -lähetys 14.4.2020. Maahanmuuttajien työllistyminen ja kotouttaminen sekä hallituksen työllisyyslinjaukset koronan aiheuttamassa poikkeustilanteessa. https://www.kunta.tv/tallenteet/tyollisyystiistai/

Teittinen, Paavo 2020. HS:n haastattelemat nepalilaiset eivät halua nostaa sosiaalitukia vaan tehdä kausitöitä – viljelijät tuovat työntekijät mieluummin Ukrainasta. Viitattu 7.5.2020. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006499123.html?share=d7b8014395841f67a9480431f96a75e7

Työ- ja elinkeinoministeriö 2020a. Ammattibarometri I / 2020. Viitattu 7.5.2020. https://www.ammattibarometri.fi/

Työ- ja elinkeinoministeriö 2020b. Koronaviruksen vaikutukset työllisyystilanteeseen. Viitattu 7.5.2020. https://tem.fi/koronaviruksen-vaikutukset-tyollisyystilanteeseen

Last modified: 11.5.2020