Ahkeruutta, verkostoja ja neuvontaa
Omakielistä tukea, aktiivinen verkostoituminen ja hyvän työntekijän ominaisuudet painottuvat, kun kysytään ulkomaalaistaustaisilta henkilöitä siitä, mitä he olettavat työnhakijan tarvitsevan Suomessa. Selvitimme varsinaissuomalaisilta maahan muuttaneilta, pääsääntöisesti vielä työelämän ulkopuolella olevilta, näkemyksiä yrittämäiseen asenteeseen ja siihen, mitä odotuksia heillä on työpaikan löytymisen haasteista. Selvitimme näkemyksiä sekä kyselyn että strukturoidun haastattelun avulla ja saavutimme yhteensä 36 vastaajaa. Vastaajista vain viidellä oli omakohtaista kokemusta työelämästä Suomessa.
Töitä kaverin avulla
Verkostojen merkitys työn saannissa on tärkeää. Suuri osa selvityksemme vastaajista ajatteli, että töitä voisi saada kaverin avulla. Hyvä tyyppi saa töitä, on tunnettu slogan työmarkkinoilla ja sen merkityksen oli tuttu vastaajillemme. Verkostojen merkitys työllistymisessä on suuri ja niiden vahvistaminen on yhteydessä laajasti kotoutumiseen ja hyvinvointiin (Castaneda & Kuusio 2019).
Verkostojen vahvistamiseen on keskitytty useissa hankkeissa, joista tällä hetkellä Varsinais-Suomen alueella toimiva MESH-hanke kehittää verkostotyön mallia ja työkaluja mentoroinnin avulla (Harju 2020). Vastikään maahan tulleiden verkostot eivät ole ehtineet vielä rakentua ja siksi työpaikan löytyminen voi olla vaikeaa. Toki työllistymiseen vaikuttavat laajasti myös maahantulon syyt ja muut asiat kuten ikä, sukupuoli ja koulutus (Larja 2019).
Hyvä, parempi, paras – työntekijältä vaaditaan paljon
Verkostojen lisäksi vastaajien mielestä työllistymistä edistävät erilaiset tavat käyttäytyä ja työntekijän ominaisuudet. Vuorovaikutustaidot ja oma asenne vaikuttaisivat enemmistön vastaajien mielestä siihen, minkälaisen työn saat ja miten siinä menestyt. Vastauksissa toistuivat sanat kuten ahkeruus, positiivisuus, vastuullisuus, täsmällisyys ja rehellisyys. Hyvän ja menestyvän työntekijän ominaisuuslista oli täynnä vaatimuksia. Toivottavasti työnhakija ei anna periksi, vaikka niitä kaikkia ei voisi täyttääkään.
Työnhaun kulttuurisia eroja nähtiin erityisesti silloin, kun vastaaja oli kotoisin Euroopan ulkopuolelta. Erilaisuuksissa korostui Suomen työolot, työajat, ammatillisuus, oikeudet, verot, koulutus, turvallisuus ja tasa-arvo. Sopeutuminen suomalaiseen työpaikkaan oli hankalaa erityisesti silloin, kun perehdytys työtehtävään oli ollut heikkoa. Perehdytykseen käytetty aika ja vaiva eivät tunnu menevän hukkaan. Työnantajan ja työyhteisön molemminpuolisella perehdyttämisellä on suuri vaikutus maahanmuuttajataustaisten kokemukseen suomalaisesta työkulttuurista.
Osa vastaajista ei kokenut olevansa tasa-arvoisessa asemassa työnhakijana. Kokemukseen epätasa-arvosta vastaajien mukaan vaikuttavat useat tekijät, kuten kielitaito, ulkonäkö, nimi, uskonto ja kulttuuri sekä se, että vastaaja oli joutunut tai oletti joutuvansa tekemään työtehtäviä, jotka eivät vastaa koulutusta tai osaamista. Työnhakua ja työelämään asettautumista helpottaisi henkilökohtainen tuki, joitakin palveluja olisi hyvä saada myös omankielisenä.
Omakielinen neuvonta edistää asioiden nopeaa omaksumista
Työnhakuun ja uralla etenemiseen vaikuttavat tämän selvityksen vastaajien mukaan sekä yksilön ominaisuudet ja osaaminen myös tarjolla olevat palvelut kuten omakielinen neuvota ja työpaikan kyky perehdyttää ja huomioida kulttuurista moninaisuutta. Omakielinen neuvonta auttaa ymmärtämään asiat ja toimintojen rakenteet nopeasti ja varmasti. Yksilön omalle osaamiselle ja ominaisuuksille ladattiin vastaajien puolesta suuret vaatimukset ja näyttää siltä, että ainakaan selvitykseen vastanneet henkilöt eivät päästä itseään helpolla.
Vastaajajoukosta suuri osa (27) oli suomen kielen opiskelijoita, mutta mukana oli viisi työssäkäyvää ja kolme tällä hetkellä kotona oleva henkilöä. Vastaajista viidellä oli kokemusta suomalaisesta työelämästä.
Tämä teksti antaa yhden näkökulman siihen, miten tähän selvitykseen osallistuneet ulkomaalaistaustaiset henkilöt näkevät pääsyn suomalaiseen työelämään. Selvityksen toteutti Humakin yhteisöpedagogiopiskelijat Saana Hjorth, Taru Laakso sekä Terhi Lehtinen ja Raisa Salminen.
Teksti:
Satu Riikonen, VTM, lehtori, Humanistinen ammattikorkeakoulu / Tempo-hanke
Raisa Salminen, yhteisöpedagogiopiskelija ja harjoittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu Tempo-hanke
Lähteet:
Castaneda ja Kuusio 2019. Sosiaalinen hyvinvointi, kotoutuminen ja terveys sekä näiden väliset yhteydet Suomen ulkomailla syntyneessä väestössä. Teoksessa Kazi, Villiina & Alitolppa-Niitamo, Anne & Kaihovaara, Antti (toim.). (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. 121-133. Viitattu 4.5.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162005/TEM_oppaat_10_2019_Tutkimusartikkeleita_kotoutumisesta_20012020.pdf
Harju, Marjo 2020. Blogikirjoitus. ”Työllistymistä verkostojen avulla ”. Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 25.4.2021. https://mesh.turkuamk.fi/blogit/tyollistymista-verkostojen-avulla/
Larja, Liisa 2019. Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Teoksessa Kazi, Villiina & Alitolppa-Niitamo, Anne & Kaihovaara, Antti (toim.). (2019). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. 15–27. Viitattu 4.5.2021. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162005/TEM_oppaat_10_2019_Tutkimusartikkeleita_kotoutumisesta_20012020.pdf
