Tämän vuoden helmikuun alusta huhtikuun loppuun Tempo-hankkeessa oli käynnissä suomen- ja englanninkielinen ”Näin perustat yrityksen Suomessa” verkkokurssin pilotointi. Tärkeässä roolissa kurssilla toimivat seitsemän yhteisöpedagogiopiskelijaa, jotka vastasivat jokainen omasta pienryhmästään ja toimivat ryhmänsä vertaisvetäjinä.
Vertaisvetäjät pilottikurssilla
Kurssilla vertaisvetäjillä oli tärkeä rooli heterogeenisen ja erilaisia opiskeluvalmiuksia omaavan opiskelijaryhmän vetämisessä. Tämä toi haasteita ryhmän ohjaamiseen mm. ryhmäläisten yhdenvertaisen tuen tarpeen osalta. Seitsemästä ryhmästä viisi oli englanninkielisiä ja kahden ryhmän kommunikointikieli oli suomi. Vieraalla kielellä viestiminen, puolin ja toisin, muodosti oman lisämausteensa kurssin kommunikaatioon.
Aluksi ryhmät olivat hieman hämmentyneitä vertaisvetäjän roolista. Heillä tuntui olevan käsitys, että vertaisvetäjät ovat yrittäjyyden asiantuntijoita, jotka osaavat sujuvasti vastata mieltä askarruttaviin yrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin kuten ”Mikä yritysmuoto tai asiakasryhmä kannattaa valita?” tai “Mitä asioita tubettajan pitää ottaa huomioon aloittaessaan yrittäjänä”?
Ensimmäisessä pienryhmätapaamisessa käytiin läpi vertaisvetäjien roolia tarkemmin. Vertaisvetäjä ei ole kouluttaja, joka osaa aiheet kokonaisuudessaan, vaan enemmänkin kanssakulkija. Tarkoitus on yhdessä kurssilaisten kanssa etsiä vastauksia, tutkia kurssimateriaalia sekä hakea lisätietoa internetistä. Vertaisvetäjä suorittaa kurssin samalla myös itse, yhdessä oman ryhmänsä kanssa. Hän on kokeneempi opiskelija, joka tietää miten kurssin oppimisalusta toimii ja hänellä on kokemusta suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kansainvälisiä kurssilaisia enemmän. (Autiomäki & Piilinen 2021.)
Ohjaajuuden vahvistuminen
Pienryhmätapaamisten rakenne haluttiin pitää aina samanlaisena, aluksi käytiin yleinen kuulumiskierros ja sen jälkeen keskusteltiin viime kerran aiheesta, jos joku asia oli jäänyt mietityttämään. Joissakin ryhmissä käytettiin enemmän aikaa yleiseen keskusteluun, kun taas toisissa keskityttiin lähinnä tehtävien tekemiseen.
Opetuksen siirtyessä kokonaisuudessaan etäopiskeluksi koronan vuoksi, itsenäinen opiskelu ja asioiden selvittäminen lisääntyi entisestään. Kuten myös yrittäjillä, on opiskelijoilla suotavaa olla yrittäjämäistä asennetta. Verkossa opiskellessa asioiden selvittäminen ja vastausten etsiminen on ollut hyvinkin itsenäistä. “En osaa, en tiedä, mutta selvitän” – on sellainen taito, jonka niin opiskelijan, yrittäjän kuin työntekijänkin tulee hallita. Harvemmin missään kaikki vastaukset ovat valmiina tai asioita tarjoillaan suoraan tarjottimelta, joten on hyvä kehittää omia tiedonhankkimistaitojaan.
Vertaisvetäjänä toimiminen tuli tutuksi ja näytti konkreettisesti sen millaisissa ohjaamisen ryhmätilanteissa sitä voi hyödyntää. Koronan takia kaikki tapaamiset olivat verkossa ja koska käytimme tapaamissa Zoom-verkkoalustaa, myös verkko-ohjaamisen taidot karttuivat lähes huomaamatta. Vertaisvetäjänä toimimisessa kansainvälisille osaajille korostuivat vahvasti Humakin strategiset vahvuusalueet yhteisöllisyys ja kotoutuminen (Humak, Opetussuunnitelma Yhteisöpedagogi koulutus 2018–2024).
Yrittäjämäinen asenne
Kaikkeen löytyy vastaus, vaikka alkuun “en tiedä, mutta selvitän” olikin haasteellista sanoa ääneen. Koko Tempo-hankkeen ideana on opettaa yrittäjämäistä asennetta maahanmuuttajille ja se sama omatoimisuus ja asioiden selvittäminen kulki ohjenuorana myös tällä kurssilla.
Humakin valmennuspedagogiikan mallin tavoitteena on tuottaa opintojen aikana sellaisia taitoja, joiden avulla on mahdollista selviytyä entistä paremmin myös tulevassa työelämässä kehittäjän ja uudistajan roolissa (Määttä, Sirkkilä, Hoffren, Lämsä & Nyman 2015.) Tätä mallia myös vertaisvetäjät välittivät pienryhmissään tuleville yrittäjille.
Vertaisvetäjät saivat kurssisuorituksen lisäksi todistuksen vertaisvetäjänä toimimisesta sekä huomattavasti kokemusta maahanmuuttajien kanssa työskentelystä, paljon tietoa yrittäjyyden perusteista sekä oppia verkon kautta ohjaamisesta.
Kansainväliset kurssilaiset saivat perustietoa yrittäjämäisestä asenteesta ja yrityksen perustamisesta, ohjeet liiketoimintasuunnitelman laatimiseen ja vertaispalautetta liiketoimintasuunnitelmastaan. Samalla he saivat pohtia yrittäjyyttä ammatinvalintana, hyödyllistä tekemistä ja kanssakäymistä Korona-epidemian keskelle sekä kokemuksen verkkoalustalla tapahtuvasta oppimisesta. Myös verkostot Suomessa kasvoivat ja mikä tärkeää, he saivat myös suomalaisen kurssitodistuksen.
Kirjoittajat:
Iina-Maria Piilinen, FM, lehtori, Tempo-hanke
Kaisa Terävä, yhteisöpedagogiopiskelija, MOVE, Tempo-hankeen harjoittelija
Mira Willemse, yhteisöpedagogiopiskelija, TYKE, Tempo-hankkeen harjoittelija
LÄHTEET
Autiomäki Niina & Piilinen Iina-Maria, 2021: Kahviloita, kakkuja ja konsulttipalveluita Tempo-hankkeen “Näin perustat yrityksen Suomessa” verkkokurssin pilotointikokemuksia. Viitattu 12.6.2021. https://www.humak.fi/blogit/kahviloita-kakkuja-ja-konsulttipalveluja-tempo-hankkeen-nain-perustat-yrityksen-suomessa-verkkokurssin-pilotointikokemuksia/
Humak, Opetussuunnitelma Yhteisöpedagogi koulutus 2018–2024. Viitattu 14.6.2021. https://opiskelijanopas.humak.fi/wpcontent/uploads/sites/5/2021/03/Yhteisopedagogi-AMK-OPS-2018-24.pdf
OPETTAJA VALMENTAJANA HUMAKISSA – työelämälähtöistä, ryhmäperustaista pedagogiikkaa kehittämässä toim: Jukka Määttä, Hannu Sirkkilä, Jari Hófrren, Tero Lämsä, Tarja Nyman, 2015. Viitattu 14.6.2021. https://www.humak.fi/julkaisut/opettaja-valmentajana-humakissa/
Kuva: Pixabay
