Tulevaisuusohjaus on ohjauksen muoto; ohjattavalle tuodaan keinoja nähdä omat vaihtoehdot ja kannustetaan toimimaan aktiivisten valintojensa mukaan. Vaihtoehdot ovat suhteessa yhteisöihin ja yhteiskuntaan sekä siihen ympäristöön, jossa ohjattava elää. (Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus 2022.) Tempon valmennusmallissa on tulevaisuusohjauksellinen ote. Olemme tukeneet maahan muuttaneita henkilöitä huomaamaan heidän mahdollisuutensa laaja ja toiveikas kenttä ja kohdanneet heitä varauksetta ja unelmia teilaamatta (Jokinen 2016).
Me olemme kohdanneet satoja asiakkaita, joiden unelmat ovat olleet joko hyvin realistisia tai kaukaisia, kaikkien kanssa olemme lähteneet siitä, että unelmat ovat mahdollisia. Jo hankkeen lähtökohdista alkaen, on ollut tärkeää kohdata henkilöt yksilöinä ja olla läsnä juuri heidän uratarpeitaan ja -toiveitaan varten. Tulevaisuusohjaajan, Tempossa valmentajan, roolina on ollut aito keskustelukumppanuus, asiakkaan toimijuuden tukeminen ja merkityksellisenä näkeminen (Jokinen 2016). Joillekin maahan muuttaneille henkilöille Tempon valmennukset ovat olleet ratkaisevia paitsi urasuunnittelun tai yritysidean pallottelun myös oman Suomeen asettuvan elämän ja kuulluksi tulemisen kokemuksen kannalta.
Useimman valmennettavan kanssa on aloitettu unelmasta, jota on lähdetty pilkkomaan pienempiin osiinsa. Mitä henkilön tulisi seuraavaksi tehdä, jotta hän pääsisi askel kerrallaan kohti unelmaansa, mitkä ovat käytännön askeleita unelman saavuttamisen mahdollistamiseksi. Minkälaista osaamista asiakkaalla jo on unelman saavuttamiseksi ja minkälaista osaamista pitäisi vielä hankkia. Tai minkälaisia erilaisia unelmia asiakkaalla on? Unelmat voivat muuttua, konkretisoitua ja omat vaihtoehdot alkavat näyttäytyä eri tavoin pitkäjänteisen valmennuksen myötä.
Tempon valmennuksissa olemme ohjanneet tarkastelemaan tulevaisuuksia monina eri vaihtoehtoina. Jos esimerkiksi asiakkaan unelma on ollut perustaa autokorjaamo, voi unelman ytimessä olla työ automekaanikkona eikä välttämättä ollenkaan yritystoiminta. Tällöin olemme yhdessä voineet etsiä keinoja varsinaisen unelman löytämiseksi ja toteuttamiseksi ohjaamalla asiakasta töihin, koulutukseen tai suomen kielen opintoihin. Toisaalta asiakas voi nähdä yritystoiminnan ainoana uravaihtoehtonaan, jolloin on pitänyt tarkastella, miksi hän on päätynyt tällaiseen ajatukseen. Joskus on tehtävä näkyväksi, että monenlaiset urat ja polut ovat mahdollisia Suomessa.
Vastuu valinnoista
Tempon valmennukseen on sisältynyt useita eettisiä kysymyksiä. Valmentajan on pidettävä asiakas keskiössä: me emme voi rakentaa valmennettavan puolesta hänen tulevaisuuttaan. Tämä on tärkeää paitsi maahan muuttaneen asiakkaan näkökulmasta, myös valmentajan vastuun näkökulmasta. Yritystoimintaa suunnitellessa pitää yrittäjän itse tehdä omat suunnitelmansa ja päätöksensä. Kun kieli ja kulttuuri ovat vieraita, sorrumme helposti tekemään asioita toistemme puolesta. Esimerkiksi jos valmentaja täyttää asiakkaan puolesta starttirahahakemuksen, kuka kantaa vastuun päätöksestä.
Tempon valmennuksissa ja asiakkaan yritysidean kehittelyssä ei ole unohdettu realiteetteja. Mikäli asiakas ei tunnista yritysideansa asiakkaita tai laskelmaluonnoksissa päädytään siihen, että idea on kannattamaton, ei ole vastuullista kannustaa asiakasta perustamaan yritystä. Edelleen unelma on mahdollinen ja kehittämiskelpoinen, mutta sellaisenaan sitä ei voida suositella toteutettavaksi. Useimmiten keskustelut ja taloudelliset reunaehdot osoittavat asiakkaalle nämä yritystoiminnan vaatimukset.
Vastuullisuutta ohjauksessa on huomioida asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne, kuten toimeentulon vaikutus oleskelulupaan Suomessa. Useita asiakkaita on ohjattu Maahanmuuttovirastoon selvittämään, onko yritystoiminta mahdollista voimassa olevan oleskeluluvan puitteissa.
Maahan muuttaneilla yritystoimintaa suunnittelevilla Tempon kohtaamilla asiakkailla olisi tarvetta saada jatkossakin tulevaisuuteen luotaavaa valmennusta. Esimerkiksi ne, joilla ei ole ollenkaan ”kantasuomalaisia” tuttavia tai jotka eivät ole vuosien Suomessa asumisen jälkeen oppineet kieltä, jäävät helposti ulkopuolisiksi yhteiskunnassa ja saattavat nähdä vain hyvin lähellä olevat vaihtoehtonsa: ”serkkuni perusti kebab-pizzerian, niin minäkin perustan nyt sellaisen.” Olisi mahtava, jos ulkomaalaistaustaiset henkilöt näkisivät todelliset mahdollisuutensa ja heitä tuettaisiin katsomaan kauemmas: ”opiskelen ensin suomea, sitten hakeudun koulutukseen, teen kesätöitä ravintolassa ja lopulta saavutan unelmani. Huomasin, että se onkin ravintola-arkkitehdin ura!”
Jenny Honka, TaM, lehtori, projektipäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Tempo-hanke
Lähteet
Jokinen, Leena 2016. Tulevaisuusohjauksen teesejä. Luentovideo tallennettu osana UTUA-hanketta (ESR). Ohjaajakoulutus Rauma 4.11.2016. Tulevaisuuden tutkimuskeskus.
Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskus 2022. Tulevaisuusohjaus. Verkkosivusto. Viitattu 13.1.2022. https://tulevaisuusohjaus.fi/
