Kuva: Elina Manninen
Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste Suomessa on Pohjoismaiden matalin. Vain joka toinen ulkomaalaistaustaisista naisista käy töissä, kun suomalaistaustaisista työskentelee kaksi kolmesta. Vaikka 43 prosentilla 25-54-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista naisista on korkea-asteen tutkinto, korkeakoulutus lisää naisten työllisyyttä vain vähän ja moni työskentelee koulutustaan vastaamattomissa töissä. Ulkomaalaistaustaisten heikko työmarkkina-asema Suomessa selittyy pitkälti syrjinnällä, mutta myös verkostojen puutteella. (Larja 2020.)
Tempo-hankkeen tavoitteena on tukea kansainvälisten osaajien ura- ja yrittäjyyspolkuja sekä ammatillisten verkostojen syntymistä Suomessa, jotta monipuolinen osaaminen saadaan käyttöön. Uusia tulijoita rohkaistaksemme haluamme tuoda esiin onnistuneita työllistymiskertomuksia ja positiivisia roolimalleja. Yksi heistä on Tempo-valmennukseen osallistunut Begoña Lagarón Barreiro.
Valenciasta Turkuun
Espanjalainen Begoña muutti miehensä työn vuoksi Valenciasta Suomeen vuonna 2019. Hänellä on liiketalouden yliopistotutkinto ja muotikonsultin koulutus sekä useiden vuoden työkokemus kaupan alalta Espanjassa. Työllistyminen Suomessa osoittautui kuitenkin odotettua vaikeammaksi.
Begoñan aviomies työskenteli tavaravirtojen hallintaan ja seurantaan erikoistuneen suomalaisen IT-alan yrityksen palveluksessa jo Espanjassa ja miehelle tarjottiin ylennystä, jos hän siirtyisi Valencian toimistosta yhtiön pääkonttoriin Saloon. Pariskunta oli vieraillut säännöllisesti Suomessa vuodesta 2014 lähtien. He pitivät Suomen turvallisuudesta ja luonnosta ja olivat saaneet paikallisia ystäviä. Pariskunta oli niin ihastunut Suomeen, että vietti jopa häänsä Suomessa vuonna 2016.
Työtarjouksen jälkeen nuoripari päätti tarttua tilaisuuteen ja muutti Turkuun kesällä 2019 ajatellen, että Turussa Begoñalle olisi enemmän työllistymismahdollisuuksia kuin Salossa. Asunto löytyi miehen työnantajan ja kollegojen avustuksella ja pariskunnan pieni tytär sai nopeasti hoitopaikan päiväkodista, jossa puhutaan suomen lisäksi espanjaa. Begoñan mukaan muutto asettuminen Suomeen sujui hyvin: ”Suomeen saavuttuamme koin, että kaikki olivat ystävällisiä meille. Aluksi sain paikallisilta tutuilta apua jopa lääkäriajan varaamiseen, koska en ymmärtänyt suomenkielisiä puhelinvastaajan ohjeita.”
Tukea asettautumisessa ja työllistymisessä tarvitaan
Begoña toivoi työllistyvänsä nopeasti, mutta toisin kävi. Hän kuului Suomeen muutettuaan ensimmäiset kuukaudet vielä espanjalaisen työttömyyskorvauksen piiriin, mutta teki silti jatkuvasti työhakemuksia ja lähetti CV:n useille yrityksille. Esteeksi näytti nousevan kaikkialla se, että Begoña ei osannut vielä riittävästi suomea. Hän ei kuitenkaan halunnut olla vain kotona toimettomana, vaan suoritti työnhaun ohella slow fashion -nettikursseja. Begoñalla oli työnhaun lisäksi kakkossuunnitelmana perustaa oma yritys, joten hän alkoi kehittää itselleen Belaba Slow Fashion Consultant -verkkosivustoa, jonka mottona on your image matters, and our earth does too (imagollasi on merkitystä, ja niin on myös maailmallamme).
Begoñan mielestä on normaalia, että alussa sopeutuminen uuteen maahan on vaikeaa: ”Vaikka välillä onkin huonoja päiviä, pitää ajatella positiivisesti. Kyllä täällä oppii, miten toimitaan. Tärkeintä on, että opettelee kieltä. Itse olin alkuvaiheessa aika pulassa ruokakaupassa, sillä Suomessa tuntui olevan ainakin miljoona erilaista maitolajia.”
Begoña koki saaneensa monilta eri tahoilta tukea työnhakuun: ”Tempo-valmennuksesta sain energiaa ja uutta uskoa omiin mahdollisuuksiini. Myös Maahanmuuttajien Osaamispisteeltä sain osaavaa neuvontaa. TE-toimiston kautta sain itselleni myös yrittäjä-mentorin. Lisäksi International Working Women of Finland Facebook-ryhmä on ollut hyödyllinen. Sieltä saa vertaistukea ja hyviä vinkkejä siitä, mistä voi löytää töitä, kun ei vielä osaa suomea. Maahanmuuttajille suunnatut työllistymispalvelut ovat mielestäni hyviä ja tärkeitä. Euroopan ulkopuolelta tulevilla on varmasti vielä enemmän haasteita työllistymisessä, joten apua todellakin tarvitaan.”
Sinnikkyys ja yrittäjämäinen asenne ratkaisee
Syrjintä työmarkkinoilla on usein tiedostamatonta ja rakenteellista, joten sen poistaminen on haastavaa. Rekrytointi on usein helpompaa, jos kyseessä ei ole ensimmäinen maahanmuuttajataustainen työntekijä. Näin ollen verkostoitumishankkeet, työkokeilut, palkkatuet ja muut mahdollisuudet, joiden avulla työnhakija pääsee näyttämään osaamistaan työpaikalle ja oppimaan kieltä työn ohessa, ovat tärkeitä työllistymisen keinoja. (Larja 2020, YLE 2020.)
Kansainvälisiltä osaajilta työnhaku vaatii sinnikkyyttä, oma-aloitteisuutta ja periksi antamattomuutta. Heti Turkuun muutettuaan Begoña tutustui SparkUpin toimintaan ja häntä pyydettiin vapaaehtoiseksi SHIFT Business Festivaliin Ruissaloon. Begoñan mielestä Suomessa yrittäjät ovat hyvin järjestäytyneitä ja aloittelevat yrittäjät saavat hyvin neuvontaa Espanjaan verrattuna, mikä helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Begoña sai Potkurista tietoa yrityksen perustamisesta ja kuuli TE-toimiston kautta Tempo-hankkeen järjestämästä yrittäjyyskurssista maahanmuuttajille.
Onni voi potkaista yllättäen
Begoñan oma yrityssuunnitelma oli jo pitkällä, kun hän sai kutsun työhaastatteluun Inditexille, Zaran miestenosaston päällikön tehtävään. Zara on yksi maailman suurimpia muotialan yrityksiä ja sen juuret ovat Espanjassa. Begoña sai paikan, jossa hän pystyy hyödyntämään koulutustaan, kokemustaan ja kielitaitoaan: ”Välillä jo tuntui, että kukaan ei halua minua töihin. Nyt tuntuu, että taustaani jopa arvostetaan. Uudet työkaveritkin haluavat oppia minulta espanjaa.”Muille maahanmuuttajille haluan sanoa, että olkaa aktiivisia, verkostoitukaa. Kannattaa miettiä tarkkaan mitä voit tarjota työnantajalle ja opetella kertomaan mitä kaikkea osaat”, kannustaa Begoña. Hän haki itse kaikenlaista työtä, myös siivoustyötä, ajatellen että se voisi myöhemmin auttaa saamaan paremmin koulutusta vastaavaa työtä: ”Uskon, että työnantajat luottavat helpommin sinuun, jos olet tehnyt jotain työtä Suomessa. Hyvä asenne auttaa pitkälle, älä luovuta. Meillä on Espanjassa sanonta, joka kääntyy suomeksi suunnilleen koskaan ei tiedä milloin jänis loikkaa: onni voi potkaista yllättäen.”
Teksti:
Kai Saarto, MA, opiskelija/harjoittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu/Tempo-hanke
Laura Keihäs, FM, lehtori/projektikoordinaattori, Humanistinen ammattikorkeakoulu/Tempo-hanke
Kuva: Elina Manninen
Lähteet:
Larja, Liisa 2020. Erityisasiantuntija TEM. Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla. Kotoutumisen tila Suomessa -seminaari 11.2.2020. Järjestäjinä TEM ja THL.
Työ- ja elinkeinoministeriö 2020. Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019 – Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. Viitattu 19.3.2020. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162005
YLE 2020. Vain puolet Suomen maahanmuuttajanaisista käy töissä – Tässä keinoja, joilla heidät saataisiin pois kotoa. Viitattu 19.3.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11167817
