Tempo-hankkeessa ollaan havaittu, että maahanmuuttajataustaisen työntekijän on selkeästi haastavampi saada työtä kuin suomalaistaustaisen. Pohdin tässä blogitekstissä työnhakijoiden tukena toimivien viranomaisten, ohjaajien ja neuvojien käyttämää termistöä ja miten se parhaiten palvelisi maahanmuuttajataustaisen työnhakijan tilannetta. Aloitan kuvaamalla ulkomaalaistaustaisten tilannetta työmarkkinoilla, sillä siinä on kehittämisen varaa monella saralla, ei vain kielenkäytössä.
Ulkomaalaistaustainen ei välttämättä saa töitä Suomessa
Ylen uutisten verkkoartikkelissa Anonyymia rekrytointia kokeillaan eri puolilla maata – arvioi itse, palkkaisitko sinä tämän työnhakijan kuvaillaan ulkomaalaistaustaisen työnhakijan haasteita saada töitä. Artikkelissa käsitellään erityisesti maahanmuuttajataustaisten miesten tilannetta. Työllisyysprosentti ulkomaalaistaustaisilla miehillä on noin 68 prosenttia, kun taas luku on 73,7 suomalaistaustaisilla miehillä. (Niinistö 2019.) Maahanmuuttajanaisista töissä on vain joka toinen (Larja 2020).
Ulkomaalaistaustaisten työttömyys on lähes kaksinkertainen suomalaisiin verrattuna, mutta eri kansallisuusryhmissä on eroja. Erityisesti naisten työllisyysaste on matala kaikissa kansallisuusryhmissä, kun taas ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyys on lähellä koko väestön miesten työllisyyttä. Työttömyys on yleisintä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta tulleilla. Maassa olon kesto vaikuttaa positiivisesti: mitä kauemmin henkilö on asunut Suomessa, sitä todennäköisemmin hän on työllistynyt. (Nieminen 2020.)
Ylen artikkelissa kuvaillaan egyptiläistaustaisen Suomen kansalaisen Fady Mourkusin tarinaa. Mourkus on asunut Suomessa yli kymmenen vuotta, opiskellut suomeksi itselleen ammatin ja hakenut töitä alaltaan, jota haastaa työvoimapula. Kaikista ponnisteluistaan huolimatta Mourkus ei ole saanut töitä, vaan harkitsee maastamuuttoa. (Niinistö 2019.) Tämä on tyypillinen tarina, jota ulkomaalaistaustaiset henkilöt Suomessa kohtaavat.
Maahanmuuttaja on vieras
Anonyymi rekrytointi on yksi keino välttyä ennakkoluuloilta, mutta niin on myös kohtaamisten järjestäminen työnantajien ja työnhakijoiden välillä. Jotta päästään siihen pisteeseen, että työnantaja haluaa kohdata hakijan, on neuvonnassa ja ohjauksessa otettava käyttöön termistöä, joka tukee työnhakijan mahdollisuuksia. ’Maahanmuuttaja’-termi ymmärretään suppeasti ja se herättää työnantajien keskuudessa ennakkoluuloja.
Tempo vieraili syksyllä 2019 European Forum on Integration of Migrants and Refugees. Mukana oli kansanedustajia Itämerifoorumista, mutta myös ruohonjuuritason toimijoita, jotka työskentelevät kotoutumisen parissa Itämeren alueen maissa. Tilaisuudessa oli ilmeistä, että ’immigration’-termistä oltiin luovuttu ja tilalla käytettiin ’migration’-termiä. Ensimmäinen viittaa siihen, että ollaan tultu maahan jostakin ulkopuolelta, kun taas jälkimmäinen on paikasta toiseen siirtymistä globaalissa maailmassa. Suomessa kielenkäyttö rajoittuu ensimmäiseen käsitteeseen, maahan tullaan toisesta maasta maahanmuuttajana, ulkopuolisena.
Opetushallituksen järjestämässä työpajassa syyskuussa 2019 käsiteltiin eri maahanmuuttotermistöä. Maahanmuuttaja ja ulkomaalaistaustaiset henkilöt pysyvät maahanmuuttajina ihmisten mielissä, vaikka he olisivat toisen polven maahanmuuttajia, erityisesti jos heissä on näkyviä eroja kantasuomalaisiin. Missä kohtaa sukupolvien ketjussa maahanmuuttajasta tulee suomalainen? Missä kohtaa hän ei enää ole ulkopuolinen? Pääseekö maahanmuuttajaleimasta eroon? (OPH 2019.)
Lisäksi maahanmuuttaja, kotoutuminen ja kulttuurisensitiivisyys viittaavat aina tavalla tai toisella toiseen, vieraaseen. Maahan tulevia muukalaisia kotoutetaan ja heitä kohdellaan kulttuurisensitiivisesti (OPH 2019). Entä jos kohdattaisiin toisiamme maailmankansalaisina ja osana globaalia yhteisöä, jossa meistä jokainen on yksilö, toisaalta tuttu ja toisaalta vieras.
Kansainvälisillä osaajilla ennakkoluuloista eroon
Tempossa on päädytty siihen, että puhumme kansainvälisistä osaajista. Erityisesti työllisyydestä puhuttaessa on järkevä ja helppo lähteä siitä, mitä osaamista yksilöillä on ja mikä häntä motivoisi työskentelemään. Näin voidaan välttyä merkitykseltään taakaksi muodostuneelta ’maahanmuuttaja’-termiltä.
Kansainvälisyys viittaa siihen lisäarvoon, jota osaajan verkosto, kielitaito ja kulttuurituntemus tuovat työnantajalle. Osaaja taas siihen, minkälainen portfolio tai cv yksilöllä on, mitä kompetensseja hänellä on tarjota työnantajalle. Kieli muuttuu hitaasti ja tästä kankeudesta johtuen voimme me ohjaajat siirtyä käyttämään uudenlaista vähemmän ennakkoluuloja sisältävää termistöä.
Lopulta, kun työnantaja ja sopiva työntekijä kohtaavat, ei termeillä enää ole merkitystä.
Kirjoittaja: Jenny Honka, TaM, lehtori/projektipäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu/Tempo-hanke
LÄHTEET
Kotouttaminen.fi. Työ- ja elinkeinoministeriö. Kotouttamisen osaamiskeskus. Viitattu 2.3.2020. https://kotouttaminen.fi/tilastot-ja-tutkimus
Larja, Liisa 2020. Erityisasiantuntija TEM. Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla. Kotoutumisen tila Suomessa -seminaari 11.2.2020. Järjestäjinä TEM ja THL.
Nieminen, Tarja 2020. Yliaktuaari Tilastokeskus. Ulkomaalaistaustaisten työllisyys ja työelämäsyrjintä. Kotoutumisen tila Suomessa -seminaari 11.2.2020. Järjestäjinä TEM ja THL.
Niinistö, Meeri 2019. Anonyymia rekrytointia kokeillaan eri puolilla maata – arvioi itse, palkkaisitko sinä tämän työnhakijan. Viitattu 2.3.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11212317
Opetushallitus 2019. Tarvitaanko uutta tai päivitettyä käsitteistöä, kun puhutaan maahanmuutosta, kotoutumisesta tai kielellisestä ja kulttuurisesta moninaisuudesta? Viitattu 2.3.2020. https://www.oph.fi/fi/tietoa-meista/tarvitaanko-uutta-tai-paivitettya-kasitteistoa-kun-puhutaan-maahanmuutosta
