Koronakriisin vaikutuksia maahanmuuttajien elämään Suomessa

Koronakriisin vaikutuksia maahanmuuttajien elämään Suomessa -blogikirjoituksen kuvvituskuva, jossa nainen istuu tietokoneella ja katselee oikealle.

Suomen Yrittäjät ja International Working Women of Finland ry (IWWOF) järjestivät toukokuussa kaksiosaisen englanninkielisen webinaarin, jossa käsiteltiin koronakriisin vaikutuksia maahanmuuttajien elämään Suomessa. Moderaattoreina toimivat IWWOF-aktiivit Lucia Vuillermin Turusta ja Grace Ondo Helsingistä.

Webinaareissa kuultiin tutkijoiden ja muiden toimijoiden esityksiä ja käytiin vilkasta keskustelua sekä koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista että mahdollisuuksista muutokseen. Osallistujien yhteisenä tavoitteena oli yhteisöllisyyden vahvistaminen ja tiedon jakaminen koronakriisistä selviytymisen tueksi.

 

”Kaikki eivät ole samassa taloudellisessa veneessä”

IWWOF ry:n puheenjohtaja Chiara Costa-Virtanen muistutti puheenvuorossaan, että koronakriisiä tulisi tarkastella sosiaalisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta, sillä ”kaikki eivät ole samassa taloudellisessa veneessä”. Matalapalkkaisten palvelualojen työntekijät eivät ole voineet jäädä kotiin etätöihin ja suojautua virukselta. Irtisanomisten myötä haavoittuvassa asemassa olevien perheiden ongelmat ovat kärjistyneet. Kriisin seuraukset eivät ole kaikille samanlaiset, vaan sosioekonominen tilanne vaikuttaa kriisistä selviämiseen.

Helsingin yliopiston tutkijatohtori Gwenaëlle Bauvoisin mukaan koronapandemian myötä valeuutiset ovat lisääntyneet ja sosiaalisessa mediassa on näkynyt yhä enemmän ksenofobisia asenteita ja rasistisia ilmauksia ”kiinalaisesta viruksesta” ja ”laiskoista somaleista, jotka eivät noudata sääntöjä ja sairastuvat sen takia”. Populistit ovat käyttäneet koronakriisiä hyväkseen edistääkseen omia tavoitteitaan. Todellisuudessa viruksen leviämiseen vaikuttavat pitkälti edellä mainitut sosioekonomiset syyt (Linna 2020).

 
Sosiaalinen tuki auttaa jaksamaan kriisiaikoina

Kriisiaikoina sosiaalinen tuki on erityisen tärkeää, joten vertaistukea tarjoavilla yhdistyksillä kuten IWWOF on suuri merkitys. Mieli ry:n MIOS-hankkeen projektisuunnittelija Melis Ari-Gurhanli kertoi maahanmuuttajataustaisille suunnatusta, koronakriisiä koskevasta selvityksestä, johon on saatu jo yli 1000 vastausta. Yli puolet kyselyyn vastaajista on huolissaan ulkomailla asuvista sukulaisistaan sekä omasta ja lastensa terveydestä. Kolmasosa vastaajista koki, että koronakriisi on heikentänyt omaa hyvinvointia. Ari-Gurhanli muistutti mielenterveyttä vahvistavista perusasioista: uni, lepo, liikunta, ihmissuhteet, luova toiminta ja harrastukset.  Sosiaalista mediaa ja muita viestintäkanavia kannattaa hyödyntää yhteydenpitoon, mutta liiallista uutistulvaa on syytä välttää. Jos tilanne käy liian raskaaksi, eivätkä omat voimat riitä, on hyvä hakea apua esimerkiksi soittamalla kriisipuhelimeen, josta saa keskusteluapua suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja arabiaksi.

Koska monet kärsivät tällä hetkellä henkilökohtaisista taloudellisista menetyksistä, masennuksesta ja ahdistuksesta, Hankenin tutkijatohtori Laura Arranz Aperte muistutti olemassa olevista tukipalveluista ja monikielisistä tiedonlähteistä, kuten InfoFinland.fi ja THL.fi -sivustot. Hänen mukaansa koronakriisistä voi seurata joidenkin alojen ja osaamisen uudenlaista arvostamista sekä uusia työpaikkoja esimerkiksi terveydenhuollon, hyvinvoinnin, verkkokaupan ja verkko-opetuksen parissa.
 
 

Uusien taitojen hankkiminen tuo uusia näkökulmia

Sosiaalisen tuen lisäksi oma aktiivisuus, uteliaisuus, uuden oppiminen ja muiden auttaminen lisäävät tutkitusti ihmisten henkistä hyvinvointia. Työvalmentaja Martina Siler Stadin Osaamiskeskuksesta kehotti osallistujia panostamaan uusien taitojen ja suomen kielen opiskeluun sekä osallistumaan Osaamiskeskuksen tarjoamiin työnhakuwebinaareihin. Vaikeasta tilanteesta huolimatta Silerin mukaan työntekijöitä tarvitaan edelleen esimerkiksi maatalous-, siivous-, logistiikka- ja hoitoaloilla. Myös Turun Maahanmuuttajien Osaamiskeskus on järjestänyt tänä keväänä työnhakuwebinaareja.

Työntekijän tuotteliaisuus ja työhyvinvointi riippuvat pitkälti organisaation työkulttuurista. Yrittäjä ja BusinessWiz Oy:n toimitusjohtaja Priyanka Banerjeen mielestä koronakriisistä tulevat selviämään parhaiten sellaiset yritykset ja yhteisöt, jotka tunnistavat uudet haasteet eivätkä eivät pelkää muutosta, kannustavat työntekijöitä oma-aloitteisuuteen ja uudenlaisten työskentelytapojen kokeilemiseen sekä tarjoavat tukea muutokseen.
 
 

Kriisi koettelee yrittäjiä, mutta on myös mahdollisuus muutokseen

Media kertoi, kuinka irakilaisveljekset Ahmed ja Mohammed Al-Khayyat perustivat juuri ennen koronaa uuden yrityksen, pakettiautoon tehdyn liikkuvan parturin. Lainarahalla perustetun yrityksen selviytyminen mietitytti. Koronan myötä parturiautolle on kuitenkin onneksi ollut kysyntää, koska se on pystynyt tarjoamaan turvallista palvelua yhdelle asiakkaalle kerrallaan. (HS/Takala 2020.)

Suomessa on noin 10 000 maahanmuuttajataustaista yrittäjää ja Suomen Yrittäjissä toimii nykyään maahanmuuttajayrittäjäverkosto. Suurin osa (yli 90 %) kaikista Suomen yrityksistä on alle 10 henkeä työllistäviä mikroyrityksiä ja yritysten omistajista 35 % on naisia. Hanna Tarvainen Varsinais-Suomen Yrittäjistä ja Tempo-hankkeesta kertoi alustavia tuloksia maahanmuuttajataustaisille yrittäjille lähetystä kyselystä: yli 90 % vastaajista kertoi koronakriisin vaikuttaneen yritystoimintaansa. Kevät on ollut vaikea kaikille yrittäjille, mutta tehtyjen kyselyjen perusteella kriisi on koetellut vielä enemmän maahan muuttaneita yrittäjiä. Myynti on laskenut selvästi ja tilanne koettelee myös henkisesti. Apua on vaikea löytää johtuen mm. verkostojen puutteesta ja kielitaidosta. Tilannetta on pyritty helpottamaan tuottamalla monikielisistä neuvontamateriaalia yrittäjille.

Uuteen maahan muuttaneilla on oman elämänkokemuksensa myötä paljon joustavuutta ja sopeutumiskykyä, jota kriisistä selviytymisessä tarvitaan. Erityisesti kriisitilanteessa korostuu tarve yhteisöön kuulumisesta ja kuulluksi tulemisesta: siitä, että ihminen uskoo mahdollisuuksiinsa ja pystyy vaikuttamaan elämänsä kulkuun, palveluihin, elinympäristöön ja ympäröivään yhteiskuntaan (THL 2020). Tämä osallisuuden kokemuksen vahvistaminen on Tempo-hankkeen monimuotoisen toiminnan punaisena lankana. Mielestämme jokaisella Suomessa asuvalla pitää taustasta riippumatta olla mahdollisuus oman osaamisen kehittämiseen ja monipuoliseen hyödyntämiseen.
 
 
Kirjoittajat:
Laura Keihäs, FM, lehtori, Humak / Tempo-hanke
Hanna Tarvainen, FM, palveluasiantuntija, Varsinais-Suomen Yrittäjät / Tempo-hanke

Kuva: Christina @ wocintechchat.com
 
 

Lähteet:

Linna, Katri 2020. Ylitarkastaja Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto. Koronaviruksen leviämisen rodullistaminen. Viitattu 20.5.2020. https://www.syrjinta.fi/-/koronaviruksen-leviamisen-rodullistaminen

Suomen Yrittäjät 2020. Kaikki koronasta yrittäjälle. https://www.yrittajat.fi/yrittajat/kaikki-koronasta-yrittajalle

Takala, Anna 2020. Irakilaisveljekset ottivat lainaa ja tekivät pakettiautosta liikkuvan parturin – Sitten iski korona, mutta juuri sen takia bisnesidea tuntuu nyt entistä paremmalta. Viitattu 20.5.2020. https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006503646.html

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Osallisuuden kokemuksen mittaaminen. Viitattu 20.5.2020. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/osallisuuden-seuranta/osallisuuden-kokemuksen-mittaaminen

Last modified: 22.5.2020