Varsinais-Suomessa elinkeinoelämä kukoistaa, mutta osaavasta työvoimasta on pulaa. Alueella on kansainvälisiä osaajia, jotka eivät löydä työpaikkoja. Turun seudulla on yli 1200 korkeakoulutettua ulkomaalaistaustaista vailla työtä. Kansainvälisiä osaajia ei osata hyödyntää alueen yrityksissä, mutta kilpailukyvyn säilyttämiseksi tällainen osaaminen on välttämätöntä. Aamiaistilaisuudessa Menestyvä monikulttuurinen yritys 3.3.2021 julkaistiin Business Finlandin kulttuurisen diversiteetin Talent Boost -mittari yrityksille. Samalla aloitettiin kampanjoimaan kansainvälisen osaamisen ja monikulttuurisuuden paremmasta hyödyntämisestä yrityksissä Varsinais-Suomessa ja kansallisesti. Tempo on mukana tässä kampanjoinnissa.
Monikulttuurisen yrityksen etuja
Helsingin seudun kauppakamarilla Talent Boost -hanketta johtava Satu Salonen esitteli vasta julkaistua Business Finlandin Talent Boost -mittaria. Kyseessä on ilmainen nettityökalu, jonka avulla yritys voi kartoittaa omaa valmiuttaan ulkomaalaisten osaajien rekrytointiin.
Salonen kertoi monikulttuuristen yritysten eduista: kielitaito, kontaktit, innovaatiokyvykkyys, asiakastyytyväisyys, kohdemarkkinatieto. On selvää, että kansainväliset osaajat tuovat verkostonsa, kotikulttuurituntemuksensa ja kielitaitonsa työnantajayrityksen käyttöön. Lisäksi he tuntevat erilaisia kohdemarkkinoita kuin kantasuomalaiset.
Salosen mukaan on havaittu, että asiakastyytyväisyys lisääntyy ulkomaalaistaustaisten osaajien empatiakyvykkyyden ansiosta. Suomalaistaustaisten työntekijöiden vahvuuksiin tämä ei välttämättä lukeudu. Lisäksi tärkeää on yrityksen lisääntyvä innovatiivisuus: mitä moninaisempi työyhteisö on sitä valmiimpi se on innovointiin.
Kielikysymyksen hallintaa
Tilaisuuden kohokohta oli paneelikeskustelu aiheesta “Added value to the workplace from cultural diversity”, eli monikulttuurisuuden työpaikalle tuoma lisäarvo. Panelisteina toimivat Mariia Bieskova (Operations and Privacy Manager, Benete Oy), Tuuli Suominen (Head of People Operations, Silo.AI), sekä Tuija Kantoluoto (toimitusjohtaja, FoodHR, Naapurin Maalaiskana Oy). Paneelikeskustelussa pohdittiin monia aiheeseen liittyviä kysymyksiä, kuten sitä miten yritykset ovat onnistuneet kielimuurien ylittämisessä palkatessaan ulkomaalaistaustaista työvoimaa.
Lietolaisessa Naapurin Maalaiskana Oy:ssä yli puolet 170:stä tuotannon työntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia. Yrityksen virallisina kielinä on suomi ja englanti, mutta työpaikalla puhutaan 17 eri kieltä.
– Haasteenamme on, että ihmisten pitäisi jollain tasolla meille saapuessaan puhua suomea tai englantia. Uudelle työntekijälle osoitetaan mahdollisuuksien mukaan tueksi samaa kieltä puhuva työntekijä. Tehtaallamme on lisäksi kolmentasoisia suomen kielen kursseja, joihin henkilöt voivat osallistua itselleen sopivana ajankohtana, kertoi Kantoluoto. Kantoluoto on myös teettänyt käännöksiä tuotannon ohjeistuksista kielille, kuten vietnam ja thai, joita useampi työntekijä puhuu.
Turkulaisen terveysteknologiayritys Benete Oy:n virallinen kieli on englanti, mutta suomi on edelleen vaatimus monissa tehtävissä.
– Maahanmuuttajien koulussa opitun ja työelämässä puhutun suomen kielen välissä on vielä jonkin verran kuilua. Sen kuromiseksi on tärkeää, että työntekijä saa vielä työelämässäkin lisäkoulutusta suomenkielessä, totesi Beneten Mariia Bieskova.
Kulttuurien yhteentörmäyksistä selvitään yleensä keskustelemalla
Poliittiset kriisit, kuten sota, voivat aiheuttaa kitkaa työpaikalla, jossa on molempien osapuolten kansalaisia. Haasteita voi syntyä kuitenkin paljon arkipäiväisemmistäkin kulttuurieroista.
– Työpaikalla voi olla kirjattuna vaikka minkälaisia suvaitsevaisuussäännöstöjä, mutta ne ovat vain sanoja. Pitää olla avointa keskustelua siitä, millainen yrityskulttuuri halutaan luoda. Meillä Suomessa toivotaan itseohjautuvaa työkulttuuria, mutta toisissa kulttuureissa esimerkiksi johdon päätösten pienikin kritisointi on täysin ennenkuulumatonta. Näissä asioissa pitää yleensä tehdä kompromisseja, kertoi Silo.AI:n Tuuli Suominen.
Jatkuvan keskustelun tärkeyttä korosti myös Naapurin maalaiskanan Tuija Kantoluoto.
– Meillä oli tapaus, jossa mies ei voinut oikein hyväksyä nuorempaa naista esimiehekseen. Jatkuvista keskusteluista huolimatta kaksikon välillä oli selkeää kitkaa. Teimme selväksi, että jos hierarkia ei kelpaa, miehen pitäisi tehdä omat valintansa. Hän irtisanoutui, opiskeli lisää ja palasi myöhemmin meille töihin. Tällöin hän kertoi arvostaneensa avointa keskustelukulttuuriamme.
Ukrainalaistaustaisen Mariia Bieskovan työpaikalla oli venäläinen kollega Itä-Ukrainan sodan aikana.
– Meillä oli aluksi molemminpuolisia epäilyksiä. Toimitusjohtajamme laittoi meidät puhumaan keskenämme töiden jälkeen ja lopulta pystyimme ymmärtämään toistemme näkemyksiä paremmin, vaikka olimmekin asioista eri mieltä. Nyt viisi vuotta myöhemmin teemme todella hyvin töitä yhdessä.
Miksi monikulttuurisuus on työpaikalla hyvä asia?
Useiden kansainvälisten tutkimusten mukaan monimuotoisuus niin iän, sukupuolen kuin kulttuuritaustan perusteella parantaa yritysten tuottavuutta. Varsinkin kulttuurinen diversiteetti on kasvattanut selkeästi yritysten mahdollisuuksia saavuttaa keskimääräistä parempia tuloksia. (Strauss 2018.)
– Meillä kantasuomalaiset ovat oppineet paljon ihmisiltä, jotka ovat tulleet hyvin erilaisista ja vaarallisistakin oloista. Nämä ihmiset ovat kiitollisia turvasta ja työpaikasta, asioista jotka ovat meille usein itsestään selvyyksiä. Lisäksi uudet tavat tuovat paljon rikkautta työkulttuuriimme, Tuija Kantoluoto kertoi.
Kantoluoto toteaa myös, että työnantajamielikuvaa pidetään houkuttelevana, jos tiedetään, että yhteisö on monikulttuurinen. Naapurin Maalaiskanan entiset ja nykyiset työntekijät ovat jopa pitäneet tärkeimpänä asiana elannon ansaitsemisen lisäksi moninaista työyhteisöä.
Beneten Mariia Bieskova korosti sitä, että ulkomailta saapuneet ihmiset ovat olleet hyvin omistautuneita yhtiölle.
– Myös erilaisista elämänkokemuksista on ollut työssä hyötyä, sillä empatiakyky ja toisten saappaisiin astuminen on moninaisuuden kautta helpompaa.
Tilaisuus toteutettiin osana Turku Science Park Oy:n koordinoimaa Talent Turku -yrityspalvelukokonaisuutta, joka on osa kansallista työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa Talent Boost -toimenpideohjelmaa. Tilaisuuden järjestivät Turku Science Park Oy, World Trade Center Turku, Turun kauppakamari, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Business Finland sekä Suomen Yrittäjät. Tempo-hanke on ollut mukana tilaisuuden järjestämisessä ja osarahoittajana on Euroopan Sosiaalirahasto (ESR).
Tilaisuuden ohjelma: https://turkubusinessregion.com/en/event/talent-boost-breakfast-successful-company-is-diverse/
Talent Boost -mittaristo: https://helsinki.chamber.fi/kansainvalistyminen/kansainvaliset-projektit-ja-yhteistyo/menestyva-monikulttuurinen-yritys/
Monikulttuurinen yritys menestyy paremmin: https://turkubusinessregion.com/2020/03/05/monikulttuurinen-yritys-menestyy-paremmin/
Tempo Advocates Cultural Diversity at Workplaces: https://www.humak.fi/en/uutiset/tempo-advocates-cultural-diversity-at-workplaces/
LÄHTEET:
Strauss, Karsten 2018. More Evidence That Company Diversity Leads To Better Profits. Forbes 25.1.2018. Viitattu 4.3.2020. https://www.forbes.com/sites/karstenstrauss/2018/01/25/more-evidence-that-company-diversity-leads-to-better-profits/
Kirjoittajat:
Jenny Honka, TaM, lehtori/projektipäällikkö, Humanistinen ammattikorkeakoulu/Tempo-hanke
Kai Saarto, MA, opiskelija/harjoittelija, Humanistinen ammattikorkeakoulu/Tempo-hanke
Valokuvat: Emilia Reponen
