Varsinais-Suomessa on useita turvapaikanhakijoita, jotka opiskelevat menestyksekkäästi ammattitutkintoon tai ovat jo valmistuneet ja löytäneet oman paikkansa työelämässä. Työnantajat ovat ihmeissään tilanteissa, joissa hyvä työntekijä menettää työnteko-oikeutensa kielteisen turvapaikkapäätöksen saatuaan. Ratkaisuja hyvän työntekijän pitämiseen ei oikein tunnu löytyvän. Työssäkäyvä turvapaikanhakija voi hakea oleskelulupaa työn perusteella, mutta sen hankkiminen on monimutkaista. Saatavuusharkinta hidastaa lupaprosessia ja työnantajan ja turvapaikanhakijan on varauduttava pitkään prosessiin sekä paperisotaan.
Hallitus on selvittämässä keinoja työssä olevien kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maassaolon edellytyksiin. Niitä tarvitaankin viivyttelemättä, jotta työlupaprosessi sujuvoituu.
Olemme tehneet jo usean vuoden ajan töitä maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden työllistymistä edistävissä hankkeissa ja verkostoissa. Kokemuksemme mukaan nämä keinot edistäisivät osaavan työvoiman pysymistä Suomessa:
- Suomessa jo työskentelevien turvapaikanhakijoiden työlupaprosessin sujuvoittaminen
- Muukalaispassin ehtojen selkeyttäminen ja sen myöntämisen helpottaminen
- Työnantajien tukeminen työlupaprosessin aikana
Turvapaikanhakijat haluavat tehdä töitä
Varsinais-Suomen työlupalinjauksessa (28.3.2018) mainitaan turvapaikanhakijat elinkeinoelämän toimijoina, joten tarvitaan myös keinoja heidän työskentelynsä mahdollistamiseen. Turvapaikanhakijoiden työntekoa on hankaloitettu esimerkiksi Maahanmuuttoviraston palvelunumeron lakkauttamisella ja ulkomaalaislain muutoksilla, vaikka työntekijöistä on pulaa ja turvapaikanhakijat haluavat tehdä töitä. Pelkästään Turun Pansion vastaanottokeskuksessa tällä hetkellä noin 60 turvapaikanhakijaa käy töissä ja Espoon vastaanottokeskuksen asukkaista noin 80 %.
Alaikäisinä 2015 yksin Suomeen tulleiden nuorten työlupaongelmat kuvaavat ongelmallista tilannetta.
Turun ammatti-instituutista valmistuneella, sujuvasti suomea puhuvalla lähihoitajalla oli vakituinen työpaikka hoitoalalla. Afganistanilaistaustainen nuorimies kasvoi paperittomana Iranissa, joten hänellä ei ole koskaan ollut passia. Turvapaikkaprosessin päätyttyä työnteko-oikeus loppui. Ilman passia ei voi saada työntekijän oleskelulupaa ja ilman oleskelulupaa ei voi saada muukalaispassia.
Puuseppänä design-huonekaluja valmistanut ja Turussa ammattitutkintonsa menestyksellisesti suorittanut nuori palautettiin Afganistaniin 2.3.2020. Työnantaja olisi mielellään pitänyt hyvän ammattilaisen ja työyhteisön pidetyn jäsenen.
Muukalaispassin saaminen olisi mahdollistanut työntekijän oleskeluluvan molemmilla. Näin työnantajat olisivat saaneet pitää kansainväliset osaajansa.
Tempo-hanke tukee yrityksiä löytämään osaajia ja valmentaa ulkomaalaistaustaisia työnhakijoita urapoluilla ja yrityksen perustamisessa. Annamme mielellämme lisätietoja aiheesta.
Kirjoittajat:
Satu Riikonen, VTM, lehtori/projektikoordinaattori, Humanistinen ammattikorkeakoulu/Tempo-hanke
Laura Keihäs, FM, lehtori/projektikoordinaattori, Humanistinen ammattikorkeakoulu/Tempo-hanke
Kuva: Osaamisen kartoitusta Tempo-hankkeen työpajassa. © Jenny Honka
Lähteitä ja lisätietoja:
Humak 2019. Työnhakijana maahanmuuttaja. Vinkkejä työllistämiseen. https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2019/04/tyonhakijana-maahanmuuttaja-vinkkeja-tyollistamiseen-2019.pdf
YLE 2020. Utan uppehållstillstånd får du inget pass, utan pass får du inget uppehållstillstånd – ung Åbobo fast i ond cirkel. Viitattu 4.3.2020. https://svenska.yle.fi/artikel/2020/03/04/utan-uppehallstillstand-far-du-inget-pass-utan-pass-far-du-inget?fbclid=IwAR1Md16Tl7ghlTRt5pubU8-cyj1moPA49F59MXlovBzhHFmg1ZGcWuGJsvU
SPR:n selvitys turvapaikanhakijoiden osaamiskartoituksista 2016-2018 http://www.allyouthstn.fi/wp-content/uploads/2019/05/Loppuraportti-2019-UEF-Osaamiskartoitukset.pdf
MTV 2020. Suurin osa espoolaisen vastaanottokeskuksen asukkaista elättää itse itsensä – eivät saa vastaanottorahaa: “Töissä käy noin kahdeksankymmentä prosenttia”. Viitattu 4.3.2020. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suurin-osa-espoolaisen-vastaanottokeskuksen-asukkaista-elattaa-itse-itsensa-eivat-saa-vastaanottorahaa-toissa-kay-noin-kahdeksankymmenta-prosenttia/7697074#gs.uqv9va
